Ei hittolainen – me käytiin eilen illalla viemässä katulapsille leipää ja maitoa. Ohjaajani Steve Blue Crossilta järjesti meille tämän mahdollisuuden. Oli kyllä hienoa päästä näkemään tämäkin puoli Kisumusta. Blue Cross tekee tällaista iltapartiointia pari kertaa kuussa.
Me suuntasimme askeleemme kohti keskustan supermarkettia, jonka luona pojat kuulemma nukkuvat. Sieltähän heitä löytyi toistakymmentä. En voinut kuin vain ihmetellä organisointia. Lapset saatiin alta aikaysikön istumaan siistiin riviin, jotta me voimme heidän kanssaan jutella. Isompiakin poikia oli joukossa, mitkä kuulemma pitävät pienemmät ruodussa. Jengimeininkiä siis. Olo oli kyllä siinä kohtaa hieman epävarma. Mietin, että voinko vain mennä ja alkaa kysellä poikien nimiä, ikiä ja miksi he ovat täällä. Juttelin 14-vuotiaan Peterin kanssa, joka oli saapunut Kisumuun lähikylästä viime torstaina. Hän selitti minulle, että kotona heillä oli rahahuolia ja jotenkin jumalakin tähän kuvioon liittyi. En ymmärtänyt ihan täysin, mitä hän yritti keroa. Hän ei kuitenkaan omien sanojensa mukaan käyttänyt liimaa eikä muita huumeita. Keskustelun edetessä hän alkoi itkeä! Sydän oli kyllä siinä särkyä, koska eihän mulla ole mitään keinoa auttaa häntä. Pyysin häntä tulemaan torstaina jalkkista pelaamaan läheiselle urheilukentälle – toivottavasti hän tulee!
Kesken juttutuokiomme hieno auto ajoi ohitse ja pysähtyi. Intialainen pariskunta tuli jakamaan pojille ruokaa. Steve kertoi, että intialaiset jakavat ruokkaa paljon, mutta eivät taas yritä muilla tavoilla auttaa poikia. Taas näimme saman organisoituneen istumajärjestyksen – siististi rivissä pojat istuivat nyt rotwallilla. Uskomatonta musta oli se, että pojat tämän jälkeen tulivat takaisin istumaan seinän viereen ja tarjosivat saamisiaan meillekin. Sama toistui siinä kohtaa, kun pojat saivat meidän tuomamme leivän ja maidon. En kyllä usko, että suomessa, jos tilanne olisi tällainen, katulapset tarjoaisivat meille saamisiaan.
Tänään suuntaamme taas lasten vankilaan jutututtamaan lapsia. Musta ei tunnu tällä hetkellä siltä, että pystyisin ketään todella auttamaan. Lähinnä olen tullut tänne pällistelemään tämän maan menoa.